Musiikin vaikutus

Musiikki. Sitä kuulee busseissa, kauppakeskuksissa, työpaikoilla, puhelimen asiakaspalvelujonoissa, virastojen auloissa, elokuvissa, kotona. Kieltämättä elokuvat ilman tausta- ja tilannemusiikkia olisivat tylsähköä katsottavaa ja jos puhelinasioinnissa kuuluisi vain syvä hiljaisuus, luurin löisi hyvin äkkiä kiinni. Pidetään ihmiset tyytyväisinä soittamalla musiikkia – hyvää tai huonoa! Musiikin soittaminen ja kuunteleminen ovat suoraan yhteyksissä ihmismieleen ja mielentilaan. On tutkittu, että kauppakeskuksissa soitettu hyväntuulinen musiikki ja vaatepuodeissa kuuluvat uusimmat radiohitit vaikuttavat ihmisten ostoskäyttäytymiseen… myyjien kannalta positiivisissa merkeissä.

Musiikin vaikutus mielenterveyteen on henkilökohtaisen kokemuksen perusteella todella merkittävää. Huonoina päivinä tulee kuunneltua joko piristäviä tai senhetkisestä mielentilasta kertovia kappaleita, hyvinä päivinä todella iloista ja elämäntäyteisiä biisejä. Olen kuullut joidenkin ihmisten kirjaimellisesti pelastuneen musiikin avulla – on löydetty tukea, turvaa ja uusia näkökulmia kappaleiden sanoista ja syvemmästä merkityksestä. Tämä kertoo sen, ettei musiikki todellakaan ole vain turhanpäiväistä melua ja pimputusta. Itse en voisi elää päivääkään ilman omien soittolistojeni kuuntelemista ja minulle tärkeiden biisien sanomaa. Laidback Luke ja Example -nimisten artistien tekemä kappale ”Natural Disaster” kertoo musiikkivideon avulla tarinan juurikin tästä musiikin merkityksestä. Jos videota ei ole katsonut, sanat tuntuvat kertovan vain normaalin rakkaustarinan pariskunnan välillä, mutta totuus on toinen. Videossa nuori mies on addiktoitunut musiikista eikä voi elää hetkeäkään saamatta siitä päivittäistä annosta. Vanhempiensa kiellettyä häneltä tämän ”huumeen”, hän haahuilee musiikkiklubille ja tuntee olevansa taas elossa. Tuo musavideo kertoo muutamassa minuutissa soittimien ja sanojen symbioosin merkityksen – täydellisesti.

Nykypäivänä musiikissa on havaittavissa toisaalta monia epäkohtia. Tuotantoyhtiöiden rahanahneus näkyy ja kuuluu lopputuloksissa harmittavan paljon. Alan kaupallistuminen on aiheuttanut eri genrejen rajojen hälvenemisen ja konemusiikin liittämisen jokaiseen kappaleeseen, mikä tekee monista radiohiteistä hyvinkin samankaltaisia. Tiedetään mikä myy hyvin radiossa, mutta ei kuunnella tunnollisia faneja ja muunnetaan entinen ja tuttu tyyli massaan sopivaksi – koska sehän myy. Käytännön soittimet, kuten kitarat, bassot ja rummut, on korvattu usein miksauspöydän tavaralla, jotta kappaleesta saadaan mahdollisimman tekninen. Minusta tämä konemusiikki pitäisi jättää niille ketkä ovat elektronista musiikkia erikoistuneet alun alkaenkin tekemään ja pitäytyä perinteisissä meiningeissä. Kuka ei klassista 80- ja 90-luvun rock-musiikkia arvostaisi?
Tämä kaupallistuminen liittyy vahvasti myös mm. Suomen joihinkin uusiin, nuoriin artisteihin. Monet heistä ovat olleet ensin tunnettuja esimerkiksi YouTubesta tai muualta sosiaalisesta mediasta, ja ovat keksineet, että miksei tienaisi vähän lisää omalla radiohitillään. Käydään studiolla vähän äänittämässä ja tuottajat tekevät loput; muokkaavat äänet ”autotunella”, vähentävät vääriä säveliä ja lopulta syntyy suuri hitti. Mielestäni musiikin tekeminen kuuluu heille, jotka ovat jokaisella solullaan mukana joka ikisessä kappaleessa ja sanassa. Heille, jotka jatkavat musiikin tekemistä, vaikkei rahallista hyötyä tule, sekä tärkeintä: toteuttavat musiikkia sydämestään. Nämä artistit antavat koko elämänsä musiikille ja sitä kuunteleville ihmisille.

Parhaimmillaan artisti voi biiseillään ja sanoituksillaan saada yhteyden omasta sydämestään kuuntelijan omaan. Tällainen kappale synnyttää tunteita; saa ihon kananlihalle, jalan vispaamaan, pään hytkymään, kyyneleet virtaamaan ja naurun raikumaan… ja tätä on musiikin vaikutus.

 

H.G.