Joulutarina

 

On 20-päivä joulukuuta. Vankilan ovet rämähtävät kiinni 36-vuotiaan Veijon takana. Hän heittää repun selkäänsä ja lähtee kävelemään, kohti bussipysäkkiä. Hän menee asumaan äitinsä luokse. Äidin ovella hän rimpauttaa ovikelloa. 60-vuotias valkotukkainen äiti tulee avaamaan. ” Mitäs kuuluu poika!”, sanoo äiti iloisena. ” Hmm!”, vastaa Veijo ja astuu sisälle. Veijo katsoo ensimmäisenä jääkaappiin. Siellä on kaikenlaista jouluruokaa. Veijo ei ole ihmeemmin tykännyt ikinä joulusta. ” Vanha huoneesi on valmiina. Mene sinne lepäämään”, sanoo äiti. Veijo menee huoneeseensa ja laittaa oven kiinni. Hän makaa sängyssä ja miettii elämäänsä. Töitä hänen pitäisi saada. Muuten ei tule mistään mitään.
Seuraavan yön hän nukkuu erittäin levottomasti. Aamulla hän istuu pöydän ääreen aamiaiselle. ” Siinä on kahvia”, sanoo äiti ja kaataa kahvia mukiin. ” Sinun pitäisi soittaa sinne työvoimatoimistoon”, sanoo äiti. ” Mmm!”, vastaa Veijo. Äiti alkaa vähän kyllästyä Veijon puhumattomuuteen. ” Sano nyt jotain järkevää”, sanoo äiti. Veijo katsoo häneen päin ja sanoo ”Okei! Soitan sinne heti”. Veijo meni eteiseen soittamaan. Veijo näppäili numeron ja odotti. Lopulta naisääni vastaa ”Työvoimatoimistossa Kirsi puhelimessa”. ” Niin kuin minä tarvitsisin työpaikan. haluaisin varata ajan”, sanoo Veijo ujosti. ” Okei! Tulkaa tänään kello 15”.
Selvä”, sanoo Veijo. Kello on 14:30 ja Veijo kävelee kohti työvoimatoimistoa. Ovella häntä vähän jännittää. Mutta hän nousee raput ylös ja istuu tuolille odottamaan. Lopulta Veijo kutsutaan sisään. ”Veijo Mäntynen”, kuuluu naisääni. Veijo kävelee sisään. Nuori silmälasipäinen nainen istuu pöydän taakse ja laittaa kätensä ristiin pöydän päälle. ” No niin. Minun nimeni on Leena Jalonen. Te olette etsimässä työpaikkaa.”, sanoo hän. ” Niin haluaisin töihin. Palkkakaan ei tarvitse olla kovin iso”, sanoo Veijo. ” Niin olemme ajatelleet, että näin joulun alla joulupukin työ sopisi teille”, sanoo Leena. Veijo alkaa nauramaan ja sanoo ” Olenko minä joulupukin näköinen!”. ” Hmm! Ette vielä mutta pienellä maskeerauksella voisitte olla”, sanoo Leena. Veijo miettii vähän aikaa sitten hän sanoo ” Minä juuri pääsin vankilasta. Onko minut turvallista laittaa lasten keskelle”. ” Eihän kukaan tiedä vankilassa olostanne mitään”, sanoo Leena. Veijo päättää ottaa työn vastaan. Oli se parempi kuin ei mitään. Veijo kättelee Leenan kanssa ja poistuu työvoimatoimistosta. Hänen työnsä alkaisi 24-päivä eli jouluaattona. Veijo menee kotiinsa nukkumaan. Hän ei oikein saa unta. Joulupukin työ vaivaa hänen päätään. Mitä jos hän epäonnistuu? Eihän siinä tarvinnut kun jakaa lahjoja ja poistuu paikalta. Olihan hänellä muutama päivä sulatella asiaa.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen Veijo lähti hakemaan joulupukin tavaroita. Hän sai ne osoitteesta, joka hänelle oli annettu työvoimatoimistosta. Pian oli jouluaatto ja Veijo valmistautui joulupukiksi. Hän laittoi punaisen takin päälle ja joulupukin hatun päähänsä. Veijo astui pimeään jouluiltaan ja matkasi kohti Makkosen perhettä. Hän koko ajan mietti vuorosanojaan. Hän ajatteli, että muutaman kersan kun tekee tyytyväiseksi, niin se on siinä. Makkosen perheen talo oli näkyvissä. Veijo kävelee nopeammin ja kaatuu kadulle. Hänen takkinsa on aivan lumessa. Veijo kiroilee ja nousee ylös. Hän kopistelee vaatteitaan ja jatkaa matkaa. Veijo on Makkosten ovella ja hän soittaa ovikelloa. Talosta kuuluu koiran haukuntaa ja lasten iloa. Lopulta ovi avataan ja sen takaa paljastuu pienen tytön naama. ” Tervetuloa joulupukki”, sanoo tyttö. ” Öhöm! Oletko ollut kiltti”, sanoo Veijo. ” En minä tiedä”, sanoo tyttö. ” No päästä.. tarkoitan voinko tulla sisälle. Pukilla on vähän kuuma”, sanoo Veijo. Tyttö avaa oven ja Veijo astuu sisään. Tytön isä tulee eteiseen. Hän on noin nelikymppinen. Isä ojentaa kätensä ja sanoo ” Tervetuloa joulupukki. Minä olen Tero”. Samalla 35-vuotias perheen äiti tulee eteiseen ja sanoo ” Minä olen Taru”. Vanhemmat pyytävät Veijoa peremmälle. Samalla perheen 8-vuotias Pekka tulee olohuoneeseen. ” Joulupukki on Matti myöhäinen. Puoli tuntia myöhässä.”. ” No enhän minä per… Siis pukilla oli vähän vaikeuksia matkalla”, sanoo Veijo. Veijo istuu vanhaan kiikkutuoliin, jonka vieressä on lahjasäkki. ” Tules pukin syliin! Ööö mikä sinun nimesi olikaan tyttö”, sanoo Veijo. ” Minun nimeni on Venla”, sanoo hän ja kiipeää Veijon polvelle.
Hyi sinun henkesi haisee pahalle”, sanoo Venla. ” Odotas kun mi… Siis jäi suuvesi käyttämättä”. Venla laskeutuu polvelta. Sitten Pekka nousee polvelle. Hän hyppää suoraan Veijon haarojen väliin. ” Ai Vi… Tarkoitan kylläpäs tunnahti”. Pekka pomppii Veijon polvella ja heiluttaa käsiään. Sitten hän vahingossa repii Veijon tekoparran irti. ” Ääh! Olet pelkkä huijari. Kiitos, että pilasit jouluni!”, huutaa Pekka ja juoksee itkien huoneeseensa. Venla katsoo pettyneenä Veijoon ja kävelee pois. ” Tules vähän tänne”, sanoo Tero. ” Minä en voi maksaa sinulle mitään. Tuhosit joulumme. Olisi parempi, että lähdet siitä kävelemään”, sanoo Tero vihaisena. Veijo tunsi, että sai huomautuksen ihan aiheesta. Mutta kyllä olisi voinut jotain maksaa hyvästä yrityksestä.

Veijo kävelee kadulla pää alaspäin. Hän sytyttää tupakan. Sitten hän katsoo listaa, jossa olisi seuraava perhe. Ei hän enää voinut sinne mennä. Ei tällaisella ololla. Veijo suuntaa ainoaan baariin, joka oli auki. Baarin nimi oli Nukkuva joutsen. Veijo tilaa baaritiskiltä viskikolan. Sitten hän istuu pöydän ääreen. Hän alkaa juoda juomaa. Veijo asettelee joulupukin pipon pöydälle. Muutaman kulauksen jälkeen lihava nuori nainen kysyy ” Saisiko tähän istua”. ” En minä sitä penkkiä omista”, sanoo Veijo. ” Huono päivä vai”, sanoo nainen. ” Kaikista hirvein. Edes linnassa ei ollut tällaista.”, sanoo Veijo. Nainen naurahtaa ja sanoo ” Oletko ollut linnassa vai?”. ” Kyllä neljä vuotta”, sanoo Veijo. ” Minun nimeni on Rosalita. Mikä sinun nimesi on?”, kysyy Rosalita. ” Veijo. Hauska tutustua”, sanoo Veijo. ” Kuin myös”, vastaa Rosalita. Veijo kulauttaa loput viskikolasta ja sanoo ” Haen uuden juoman”. Veijo tulee takaisin ja Rosalita kysyy ” Miksi sinulla on joulupukin kuteet päällä?”. ” Hmh! Olin joulupukkina yhdessä kodissa Makkosilla.”. ” Ei tainnut oikein mennä putkeen”, sanoo Rosalita. ” Niin he eivät maksaneet minulle mitään. Sanoivat, että olen huono joulupukki ja pilasin heidän joulunsa”, sanoo Veijo.
Nyt tehdään niin, että kulautetaan juomat alas ja mennään hakemaan rahat pois”, sanoo Rosalita. Veijon mielestä suunnitelma ei ollut kovin hyvä. Mutta rahojen saaminen kuulosti hyvältä.
Veijo ja Rosalita lähtivät baarista ja suuntasivat kohti Makkosten taloa. Lopulta he olivat Makkosten ovella. Rosalita painoi ovikelloa. Tero tuli avaamaan. Ovi avautui ja Rosalita sanoi ” Ette kuulemma maksaneet tälle miehelle joulupukkina olemisesta?”. ” Tero raapii päätään ja huutaa ” No perkele! Hän pilasi lapsien joulun. Kumpikin mököttää huoneessaan”. Rosalita kaivaa laukustaan nyrkkiraudan ja sanoo ” Tuleeko rahat vai ei”. Tero pelästyy ja kaivaa lompakon taskustaan. ” Paljonko se olikaan?”. ” 80 Euroa”, sanoo Veijo. ” Siinä on rahat. Älkää enää ikinä astuko tämän oven eteen”, sanoo Tero ja paiskaa oven kiinni.
Tänään on hieno taivas. Katso noita tähtiä”, sanoo Rosalita. Veijo suuntaa katseensa tähtiin ja sanoo ” Kyllä on hienoa. Kiitoksia tästä Rosalita. Rosalita”. Veijo katselee ympärilleen mutta ei näe Rosalitaa. Rosalita on häipynyt rahojen kanssa. Kun hän olisi edes jakanut ne. Veijo lähtee pää alaspäin kävelemään kohti kotia ajatellen, että työvoimatoimistossa ei tiedetä mistään mitään.